Baijeri.html



Freistaat Bayern
lippu vaakuna
Pääkaupunki	München
Pinta-ala	70 551,57 km²
Väkiluku	12 492 568 (31. 3. 2007)
Väestötiheys	177 as/km²
Pääministeri	Günther Beckstein (CSU)

Kylä Pohjois-Baijerissa.

Baijeri (saks. Bayern), virallisesti Baijerin vapaavaltio (Freistaat Bayern), on pinta-alaltaan suurin ja asukasluvultaan Nordrhein-Westfalenin jälkeen toiseksi suurin Saksan osavaltioista. Se sijaitsee Etelä-Saksassa ja sen pääkaupunki on München. Suurin osa baijerilaisista on katolisia.

Baijeri on jaettu seitsemään hallinnolliseen alueeseen (Regierungsbezirke): Unterfrankeniin, Mittelfrankeniin, Oberfrankeniin, Ylä-Baijeriin, Ala-Baijeriin, Schwabeniin ja Oberpfalziin, nämä edelleen 71 piiriin ja 25 piirivapaaseen kaupunkiin.

Poliittisesti Baijeri on korostetun konservatiivinen, viime vaaleissa (2003) CSU (Christlich-Soziale Union in Bayern) sai 60,7 prosenttia äänistä. Vuodesta 2007 alkaen osavaltion pääministerinä on toiminut Günther Beckstein. Vuodesta 1962 alkaen CSU on hallinnut osavaltiota yksinkertaisella enemmistöllä ja viime vaaleista lähtien puolueella on ollut hallussaan yli kaksi kolmasosaa maapäivien edustajista. Baijerin virallinen hymni on Bayernhymne.

muokkaa Historia

Baijeri oli itsenäinen valtio Saksan keisarikunnan perustamiseen asti (1870). Se oli kolmanneksi suurin saksankielinen valtio Itävallan ja Preussin jälkeen, ja siten merkittävä tekijä Saksalais-roomalaisen keisarikunnan politiikassa.

Toisen maailmansodan jälkeen Baijeri kuului vuodet 1945–1949 pääosin Yhdysvaltain miehitysvyöhykkeeseen ja vuodesta 1949 alkaen Saksan liittotasavaltaan.

muokkaa Talous

Baijerin talous on kehittynyt agraaripainotteisesta teknologiapainotteiseksi. Vuonna 2007 osavaltion bruttokansantuote oli noin 434 miljardia euroa.^[1] Vuonna 2003 Baijerin ostovoimakorjattu BKT asukasta kohden oli 128,2% EU-25:n keskiarvosta. Osavaltion talous kasvoi 2,8 % vuonna 2006. Työttömyysaste oli 3,8 % kesäkuussa 2008.

Taloudellisesti vahvin alue on Münchenin ympäristö, jossa on runsaasti autoteollisuutta (BMW, MAN, Knorr-Bremse), vahva IT-sektori (Siemens, Infineon, Microsoft), mediateollisuutta, kustantamoja (Premiere, Kabel Deutschland, Burda Verlag), aseteollisuutta (EADS, Krauss-Maffei) sekä matkailupalveluita (historialliset nähtävyydet, museot, olutpuutarhat eli "Biergarten", Oktoberfest, kongressit ja messut). Muita Etelä-Baijerin talousmoottoreita ovat Augsburg, Ingolstadt (Audi, Media-Saturn-Holding) sekä Baijerin "kemiakolmio" Chiemseen, Innin ja Salzachin välissä. Pohjois-Baijerin talouskeskus on metropolialue Nürnberg–Fürth–Erlangen. Lisäksi Aschaffenburgin ja Würzburg/Schweinfurtin alueiden talous on vahva. Myös Regensburg on menestynyt taloudellisesti.

Osavaltion rajaseuduilla on taloudellisesta tuesta riippuvaisia alueita. Erityisesti Bayerische Wald kärsi heikosta vetovoimasta kylmän sodan aikana. Rautaesiripun tuhoutumisen ja Saksojen jälleenyhdistymisen jälkeen alue menetti rajaseudulle tarkoitetut tuet ja samalla Tsekinmaasta rajan toisella puolen tuli houkuttelevampi investointikohde.

Vahvoja turistikohteita ovat Münchenin lisäksi Baijerin järviseudut sekä Alpit ja Regensburg, jonka historiallinen vanhakaupunki julistettiin UNESCOn Maailmanperintökohteeksi vuonna 2007.

Baijerissa on ydinvoimaloita kolmella paikkakunnalla (KKW Isar, KKW Grafenrheinfeld sekä KKW Gundremmingen), lisäksi Garchingissa Münchenin liepeillä on tutkimusreaktori (FRM II).

muokkaa Hallinnollinen jako

muokkaa Suurimmat kaupungit

muokkaa Lähteet ja viitteet

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Baijeri.

Saksan osavaltiot

Ala-Saksi | Baden-Württemberg | Baijeri | Berliini | Brandenburg | Bremen | Hampuri | Hessen | Mecklenburg-Etu-Pommeri | Nordrhein-Westfalen | Rheinland-Pfalz | Saarland | Saksi | Saksi-Anhalt | Schleswig-Holstein | Thüringen

Tämä Saksaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.